Busineksemme on rutiinien pysyvä muutos

Busineksemme kuntoutuksessa, valmennuksessa ja terveydenhuollossa on rutiinien pysyvä muutos…eli busineksemme on oppiminen…

Stressi ja stressin hallinta vaikuttavat kriittisesti siihen kuinka uusia asioita kyetään oppimaan. Liike ja liikunta, varsinkin aerobinen sellainen, optimoi aivot oppimiselle. Optimoi oppimisen stressin hallinnan näkökulmasta vähentämällä stressireaktiota sekä aivojen neuroplastisiteettia että neurogeneesiä lisäämällä. On hyvä muistaa, että aivomme ovat kehittyneet aikojen aluksi hyvin vahvasti liikkumista varten, koska liike oli selviytymisen kannalta välttämätöntä. Liikkuminen tarkoitti mahdollisuutta ravintoon, sen keräämiseen tai pyydystämiseen ja ravinnon kuljettamiseen takaisin heimolle. Aivot, niiden hyvinvointi ja toimintakyky sekä kehittyminen ovat liikkeestä ja liikunnasta riippuvaisia.

Me : valmennuksen, liikunnan, kuntoutuksen, terveydenhuollon , sairaanhoidon sekä lääketieteen ammattilaiset, opetamme niin valmennuksessa kuin kuntoutuksessakin asiakkaille uusia tapoja liikkua, uusia liikemalleja. Erittäin haastavaa oppimista asiakkaalle. Siksi on ymmärrettävä stressinhallinta, sillä stressissä verenkierto ja energianvirtaus ja aivojen fokus on liskoaivoissa ja uusien asioiden yhdistäminen jo olemassa oleviin liike- tai ajatusmalleihin äärimmäisen vaikeaa. Koska aivot keskittyvät uhkatilanteesta selviytymiseen. Silloin ei jää uudisaivoille, neokorteksille energiaa ja mahdollisuutta toimia, neokorteksille jossa kognitio, tiedon assosiaatio ja ongelmien luova ratkaisu ja oppiminen tapahtuu. Oppimisen mahdollistamiseksi olisi stressireaktio purettava, fyysisesti. Kevyttä aerobista liikettä, jo 15-20 minuuttia riittää lievittämään stressireaktiota ja lisämään niin neuroplastisiteettia kuin neurogeneesiäkin. Neuroplastisiteetti ja – geneesi ovat oppimisen fyysisiä ilmentymiä aivoissa.

Oppiminen tarkoittaa fyysiesti aivoissa uuden yhteyden luomista hermosolujen välille. Kun hoksaamme uuden asian ensimmäistä kertaa, luo se uuden yhteyden hermosolujen välille, oli sitten kyse uudesta ajatuksesta, vieraan kielen sanasta tai uudesta liikemallista…

3.2.5.1 Oppiminen – Aivojen kasvamista ja vahvistumista, Neuroplastisiteettia ja -geneesiä

Alkuun tuo yhteys neuronista dendriitistä kemialliseen liitokseen ja kemiallisesta liitoksesta aksonin välityksellä toiseen hermosoluun (neuroni) on häviävän ohut. Jos uusi asia halutaan oppia, on sitä toistettava, jotta sähköinen impulssi saadaan kulkemaan läpi tuon fyysisen yhteyden, ja läpi tuon kemiallisen liitoksen. Se mitä käytetään, se vahvistuu. Mitä enemmän yhteys kasvaa ja vahvistuu, sitä helpommin informaatio kulkee tuossa fyysisessä yhteydessä. Mitä helpommin ja nopeammin informaatio kulkee, sitä helpommin se on käytettävissä.

Yhteyden lisäksi kasvaa, vahvistuu ja tehostuu kemiallinen liitos, Synapsi, dendriitin ja aksonin välissä. Yleisin ajatus on, että Informaatio kulkee yhteydessä sähköisesti. Mutta tieteen ja ymmärryksen kehittyessä on syntynyt uusia ajatuksia siitä, että informaatio olisikin lämpöpaineaalto. Se kuitenkin vaatii lisätutkimusta vielä, joten pitäydytään vielä yleisesti hyväksytyssä sähköisessä impulssissa.

Kun sähköinen informaatioimpulssi saavuttaa liitoksen, Synapsin, on se päästävä kemiallisesti tuosta liitoksesta yli. Kun impulssi saapuu synapsin toiselle puolelle, lähettää se kemialliset välittäjäaineet (pääasiassa Glutamaatti, joka vastaa 80% aivojen tiedon välityksestä) vastapuolelle.

Vastapuolella on reseptoreita, vastaanottajia, joihin Glutamaatti käy kuin avain lukkoon. Glutamaatin sitoutuessa reseptoreihin, aukeavat solujen ionikanavat, mikä nostaa Synapsin reseptoripuolen jännitettä. Kun jännite on riittävän korkea, lähtee tältä Synapsin reseptori puolelta sähköimpulssi eli informaatio jatkamaan matkaa aksonia pitkin kohti neuronia, johon se yhdistyy. Näin on luotu sähkökemiallinen yhteys. Yhteys, joka voi olla vaikka uuden askelkyykkytekniikan uusi liikemalli motorisella aivokuorella.

Jos yhteyttä toistetaan, niin ainoastaan sen kaapelit eivät kasva, vaan myös Synapsi kasvaa ja vahvistuu. Mitä suurempi Synapsi sitä enemmän informaatiota pääsee läpi, helpommin. Oppimiselle oleellista on vielä lisäksi se, että jännite Synapsin vastaanottopuolella kasvaa, kun yhteyttä käytetään toistuvasti. Mitä suurempi jännite, sitä enemmän vastaanottopuoli vetää puoleensa välittäjäainetta. Mitä enemmän välittäjäainetta vedetään yli, sitä helpommin ja nopeammin informaatiota pääsee yli. Lisäksi välittäjäaineiden määrä lisääntyy jatkuvan käytön seurauksena helpottaen informaation kulkua entisestään.

LTP – oppimisen on fyysinen muutos aivoissa
Tämä ilmiö on Long Term Potentiation. Ilmiö on oppimisen fysiologian ja anatomian perusta. Se perustuu samaan ilmiöön kuin kaikki kehitys elimistössä: ”Use it or loose it”. Se mitä käytetään, kuormitetaan, kehittyy. Se mitä ei käytetä, se heikkenee ja ehkä menetetään. Samoin käy fyysisille yhteyksille, rakenteille, aivoissamme. Eli kyse on sopivan stressin, kuormituksen aiheuttamisesta rakenteille. Mutta kuten lihakset, luut, jänteet, niin aivan samoin käy fyysisille yhteyksille ja rakenteille aivoissa, jos ei päästä palautumaan kuormituksesta, stressistä. Ilman palautumista, jos stressi on jatkuvaa, rakenteet ylikuormittuvat ja hajoavat. Oli stressi aivoille sitten kovan fyysisen suorituksen, unettomuuden, laaduttoman ravinnon tai informaatiotulvan aiheuttamaa, tuhoaa jatkuva stressi aivosoluja ja fyysisiä yhteyksiä. Jatkuva stressi kirjaimellisesti tuhoaa, kutistaa aivoja. Jo sen vuoksi tarvitsemme arkiliikettä ja kevyttä matalaintensiteettistä liikkumista päivittäin, jotta voimme kompensoida palautumisen kannalta epätäydellistä elämää. Lievittääksemme stressiä pois päältä, tarjotaksemme aivojen rakenteille aikaa palautumiselle ja vahvistumiselle, kehittymiselle…

Busineksemme ydin kuntoutuksessa, valmennuksessa ja terveydenhuollossa on rutiinien pysyvä muutos eli oppiminen pitkäkestoisten tulosten saavuttamiseksi – todellinen menestys pahoinvointia ja sairautta lisäävien oikavoittojen sijaan…

…Siksi meidän on ymmärrettävä oppimisen, opettamisen ja mentoroinnin fysiologia ja anatomia…

Ota yhteyttä